lauantai 28. marraskuuta 2015

Adventtijuttuja, riisipannaria illaksi, jouluradio alkoi


Hyvää pikkujouluaikaa.



Olen jo monena vuonna käyttänyt paksuja ja hyvinkin erilaisia kynttilöitä
 ja jalkoja tähän tarkoitukseen. Keskityn ehkä enemmänkin näihin
koristelujuttuihin, kuin itse adventin perimmäiseen ajatukseen.

Tämä pukkijalka löytyi tänä syksynä kirppikseltä eurolla.


Tästä tulee ulko-oven joulukoriste.
Täytyy vähän säätää asettelussa.

Herkuttelua jouluradiota kuunnellessa. Se alkoi viime yönä.
Joulumusiikkia tauotta ilman mainoksia ja puheita.

Riisipannukakku

4 dl maitoa tai kookosmaitoa
2 munaa
1 tl suolaa
3 rkl sokeria
2 dl esimerkiksi eilistä jämäriisiä
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 rkl voita

Vatkaa munat maidon sekaan. Lisää muut aineet paitsi voi.
Anna taikinan huilata 1/2 tuntia. Sulata voi ja lisää sekaan.
Voitele piirakkavuoka ja kaada taikina siihen.
Paista 220 asteessa noin 30 minuuttia.

Maistuu niin hyvälle, kun sipaiset viipaleen päälle voita ja juustoa.
Tämä yleensä menee hujahduksessa, eikä seuraavksi päiväksi jää mitään.
Tämä on hyvä tapa käyttää ylijääneet riisit hyväksi.
Pellillisen saa tuplaamalla aineet.


Kylpyhuone verhoutui joulunodotukseen.

torstai 26. marraskuuta 2015

Joululöytöjä, reliefi julkkarit, ketä varten elän?

Varma merkki talventulosta on luistimet kuistillamme.

Muotoiluinstituutin joulumyyjäisistä ostettuja kortteja.
Kettuja ja käpyjä, yksinkertaisen kauniita.

Aina jotain pientä Finnmarin myymälästä.
Meillä tämä kierrätys toimii niin, että tulee kova pohjoistuuli ja
osa koristeista lähtee muille maille. Eli aina on hyvä syy ostaa jotain uutta.

 Lahti sai eilen uuden julkisen reliefin. Kesästä kesään on teoksen nimi ja tekijä on nuori lahtelainen kuvanveistäjä Matti Vesanen. Paikka on Möysässä Harjulan senioritalo Ainolan seinässä.
Olen varmaan maininnutkin, että veistelen patsaita Harjulan opiston kurssilla ja siellä ihailen Matin tekemiä veistoksia. Hienoa että nuoret lahtelaiset saavat teoksiaan julki. Olen ylpeä. Kurkatkaa Matti Vesanen

Rajat paukkuu vähän siellä sun täällä. Lounastimme ystävieni kanssa ja me
ruuhkavuosien jälkeistä elämää viettävät päädyimme pohtimaan: 
Mistä tiedät tulleesi aikuiseksi? Ketä varten minä elän?
Miten, missä ja millaisena tunnen oloni kutakuinkin hyväksi?
Sallitko että sinua kohdellaan huonosti tai ylitsesi kävellään - niin kotona, töissä tai ystäväpiirissä, teetkö liikaa läheisten puolesta? Aihe tuntui olevan pinnalla.

Rajat eivät ole vain lasten ja teinien juttu, valitettavasti löysimme
monia aikuisia jotka eivät tiedosta ystävyyden rajoja.
Hyötykäyttäjät ottavat yhteyttä vain silloin, kun tarvitsevat jotakin itselleen.
Muistan menneisyydestä muutaman tuttavan, jotka kertoivat 
verotietojen julkaisemisen jälkeen tulleista yhteydenotoista, jopa rahan pyytämisestä.

Aina löytyy työpaikalta joku, joka hyvää hyvyyttään tekee melkein kaiken, ja jolle myös kaikki jätetään.
Puolensa pitäminen. Kuuluuko ystäväpiiriin ihmisiä, joiden seurassa joudut 
pitämään puoliasi? Jos toinen ei kunnioita rajojasi, hän ei kunnioita ja arvosta sinua ja tekemisiäsi. Kitke nämä pois elämästäsi. Helpottaa.
Pieni sanaharkka yleensä tarkoittaa, että omia puolia on pidetty.

Tiedät sen kun muutut sisältä. Ei ole enää tarvetta syyttää toisia.
Muistimme jokainen tämän saman tunteen ja laulukin kertoo: "tunnet sen kun on aika muutoksen."






perjantai 20. marraskuuta 2015

Skumppaglögi kavereineen, Muotsikan joulumyyjäiset lauantaina ja hopeakorunäyttely "Perfect ten" Lahdessa

Hyvää joulunavausta kaikille!
Kuumajuoma kuuluu joulutoreille lisäämään tunnelmaa.
Harmittelen, ettei kuuman viinin villitys ole meillä oikein lähtenyt lentoon.
Edelleenkin kuumaa, jopa viiniglögiä tarjotaan valkeasta muovimukista! YÄK!

Vaan mitä ottaa, kun punaviinipohjainen "perusglögi" laittaa
liikaa ihon hehkumaan ja sydämen hakkaamaan?
Otin vinkkiä euroopan joulumarkkinoilta ja tässä 
muutamia vaihtoehtoja kuumille juomille.
Nämä ovat alkoholittomia, mutta saahan sekaan jotain lirauttaa,

Hot pear
Päärynämehua
Pala inkivääriä 
Kuumenna mehua + inkivääriä muutama minuutti ja poista sitten inkivääripala. Laita isohkoon
kauniiseen kuppiin. Päälle viipale päärynää.

Hot apple and orange
Omenamehua
Kanelitanko
Kiehauta muutama minuutti, poista kanelitanko ja laita laakeaan kuppiin, sekaan appelsiiniviipale.


Hot pineapple
Ananasmehua
Vettä, pala inkivääriä, hunajaa, kanelitanko.
Kiehauta 5 minuuttia, poista mausteet, laita kuppiin ja laita pala ananasta sekaan.


Tämä on oma suosikkini viime vuodelta. Kylmä skumppaglögi.
Laitoin lasiin puolet Fresitaa (jotakin makeaa rose- kuohuviiniä) sekä hehku-mausteista rypälejuomaa.
Sekoita ja nauti.




Nyt jouluretkelle Lahteen huomenna!
Tämä on ollut kotikaupunkini suosikkijuttu, ja olen
tosi ylpeä miten taitavia tekijöitä täältä koulusta valmistuu. 
Olen ostanut aiemmin joulukortit, jotka ovat graafikko-oppilaiden tekemiä,
salmiakkinäkkäriä ja -piparia, hopeakoruja joululahjaksi.
Tervetuloa joulunavaukseen!


Lahden historiallisessa museossa on muotsikan kasvatin
Eero Hintsasen ja Chao-Hsien Kuon 
hopeakorunäyttely.
Eero on ollut opettajana minullekin, ja pitihän näyttely käydä tsekkaamassa.
Erikoisia, ei kaikki arkikoruja, ei bulkki-koruja,
vaan he ovat löytäneet ihan omanlaisensa tyylin vuosien varrella.
Onnea!


Näissä sormuksissa on kiva idea ja sitäpaitsi 
ne istuvat sormeen kuin käsi hanskaan.
Eeron töissä vilisee hymiöt ja graffitit.






Lahden historiallinen museo on siis linja-autoaseman
vieressä, taustalla hyppyrimäet.
Vinkkinä: Lahdesta löytyy toinenkin idearikas ja taitava muotsikan kasvatti
Mikko Rautio. Tässä linkki hänen sivuilleen Mikko Rautio Design

Pikkujoulukuusi jo portaille kannettiin..

lauantai 14. marraskuuta 2015

Valovinkkejä, Maria pallomeressä, Villa Rieveli herää jouluun


Hyvää kaamosiltaa. Siltä tämä oikeasti tuntuu.
Nukuttaa, ajantaju menee kun sisällä on hämärää.
Saunan kulmalle tuli lyhdyn tilalle halkoämpäri.

Maria pallomeressä! Toivottavasti hän ei tykkkää pahaa...
Kaivelin ladosta kaikkea mitä voisi vääntää jouluisaksi.
Häkin pohjalla oli kasa sammalia ja nyt tein raikkaamman version.

Ilta hämärtyy, valot hehkuu upeammin.
Olen tämän idean bongannut jostain lehdestä.

Oli hyvä päivä käydä hakemassa metsästä havuja, sammalia ja kuusenoksia.
Tämä tulee jouluiseen kasvihuoneeseen, kunhan alan sitä laittaa talvikuntoon.


Muratti kasvaa vielä täyttä päätä. Sammaleesta saa kivoja juttuja 
vaikkapa piparihäkkyrään.


Punainen heppa lähti mukaan kirppikseltä.

Topias on ollut täpinöissään, kun on saanut syödäkseen
kulmilta kaadetun rouvahirven luita. 
Ostimme metsästäjiltä palan rouvaa ja nyt on pakastin
 pullollaan. Ensimmäinen hirvikeitto onnistui erityisen hyvin. 
Soppaa on lounaaaksi koko viikon.

Joulukuistin avajaiset lähestyy.

Tästä se lähtee. Onpa ankean näköistä.
Alla viimevuotinen versio.
Christmas 2015 Villa Rieveli.
TÄÄLTÄ voit kuunnella niin ihanaa Jarkko Aholaa,
jonka joulukonserttiin menemme muutaman viikon päästä.
Aholan musiikki putosi "sahtiseimen" väkeen viime 
vuonna kovasti ja kovaa. Jatkamme perinnettä.

Pimeys lisää makeanhimoa..


lauantai 7. marraskuuta 2015

Terassitähti, arabialaista ruokaa kaamokseen ja adventtimustikoita

Jouluntähti kuistille. Ketut saivat lähteä seinältä ja 
löysin tällaisia kivoja tähtiä Finnmarin tehtaanmyymälästä.
Tyttäreni kertoi, että ausseissa joulukuusen latvaan ei laiteta tähteä vaan enkeli.

Kolmas hirvi sai lumiturkin purkista. 
Lumispraylla saa kivoja uudistuksia vanhoihin koristeisiin,
jos vaan mielikuvitusta riittää.

Pimeä päivä, kaamos yrittää kaataa.
Kaivoin syksyn Espanjan tuliaiseni esiin ja näistä tuli nyt 
glögilasit. 
Glögikisa lähenee naapurit! Kurkkaa viimevuoden fiiliksiä täältä glögikisa 

Leipomisintoni tyydytin pataleivällä, jonka ohje löytyy aiemmista postauksistani.
Hyvää oliiviöljyä,suolaa sekä piparia kaveriksi.

Hirvi pudotti sarvensa, voi peeveli. On hentoista ainetta,
mutta onneksi hoituu liimalla. 
Hopeanvärisen suojaruukku-maljakko löytyi kesällä
RTV:n alelaatikosta kolmella eurolla. Niitä näytti olevan siellä vielä
muutama viikko sitten.




Innostuin pitkästä aikaa tekemään ajan kanssa menun sekä kattauksen.
Koska meille Lahteen on tullut aika joukko pakolaisina
irakilaisia, kaivelin irakilaisia ja arabialaisia ruokaohjeita. 
Kovin oli kasvispainotteista ruokaa.. mutta tämä riisiruoka oli todella
maukasta, eikä yhtään liian mausteista. Riisi meni näin:

MAQLUBA eli keikausriisi

3 dl risottoriisiä
2 rkl öljyä
1 munakoiso
1 sipuli
2 valkosipulinkyntttä
1/2 kukkakaali
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl jeeraa eli juustokuminaa
1 tl kurkumaa
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl kanelia
1/4 tl muskottipähkinää
1/2 tl mustapippuria
8 dl kasvislientä (2 palaa)
1/2 tl suolaa
1 sitruunan mehu

1. Leikkaa munakoiso vajaan cm viipaleiksi. Ripottele hieman
suolaa päälle, lepuuta niitä noin puoli tuntia.
2. Irrottele kukkakaali pieniksi kukinnoiksi, kuori sipuli ja valkosipulikynnet.
Silppua sipulit ja sekoita muut mausteet keskenään.
3. Kuivaa munakoisoviipaleet, lorauta 1 rkl öljyä pannulle ja paista hieman molemminpuolin. Lado uunivuoan pohjalle yhdeksi kerrokseksi.
4. Kuullota sipulit öljyssä, lisää riisi ja sekoita kunnes riisi on kuulakasta.
Laita pannulle myös kukkakaalit ja mausteet, sitruunamehu. Sekoita.
5. Lusikoi riisi munakoisojen päälle, painele tiiviiksi. 
Kaada kuuma kasvisliemi päälle.
6. Paista 175 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia. Laita folio päälle ja anna 
hautua 15 minuuttia.
7. Kumoa koko vuoka isolle vadille tai siirtele kauhalla varovasti. 
Ripottele päälle lehtipersiljaa, korianteria ja muutama mintunlehti.

Tarjosin tämän kreikkalaisten lammaslihapullien, naan-leivän ja jogurttikastikkeen kanssa.


Katoin pöydän värikkäillä pienillä laseilla ja pienillä lautasilla.
Päytäliinaksi ohuita huiveja ja Intiasta tuotu pöytäliina sekä kuparinvärisiä kynttilänjalkoja yms.
Olen kovin viehtynyt tyyliin, jossa lähes kaikki astiat ovat eriparia.

Jouluntuloa ei voi estää. Tein viime vuonna
joulukorttitaulun. Taulunkehys, josta otin lasin pois. 
Taustapahviin kiinnitin niittarilla kullanvärisen kankaan ja vähän
fylliä väliin. Sen jälkeen pingotin mustaa kuminauhaa
kuvan mukaisesti.

Adventtimustikoita. Viikon päästä on hyvä aika kuusta
käydä nappasemassa metsästä mustikanvarpuja maljakkoon.
Hyvällä tuurilla saat iloita mustikankukista adventin aikaan.

Meidän Isa on ollut kohta viisi kuukautta Melbournessa.
Skypettelin aamulla ja kyselin onko hän mielestään muuttunut
tässä ajassa. Hetken mietittyään, kertoi tulleensa paljon avoimemmaksi ja nauravammaksi sekä arvostaa enemmän eri asioita kuin lähtiessään.

Muutama juttu jäi keskustelusta mieleeni: kavereiden keskinäiset kähinät hoidetaan face-to-face. Opettajia tai vanhempia ei aina roudata välienselvittelyyn.
Samoin he käyttävät paljon sanaa surullinen samasta tunteesta, jossa me käytämme loukkaantumista tai pahoittaa mielensä. Minusta tuo surullinen on paljon koskettavampi ja toiset enemmänkin kovempia ja negatiivisia - jättävät ikäänkuin kokijan yksin. 

Haluan itsekin näin joulun alla kiinnittää huomiota ihmisten kohtaamisiin.
Ajankäyttö on puhetta valinnoista ja kertoo, mitä
elämässään arvostaa. Jos perheelle ja läheisille ei ole aikaa,
heitä ei arvosta.
Eikös se vanha sanonta sano, että kuuntelemisen taito pitää pariskunnan yhdessä.