sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Joulun odotusta 2018




Olisiko tämä nyt sitä kuuluisaa hävikkiduunia?
Eläessäni kahden huushollin välillä, ajattelin siivota
kaiken ylimääräisen ja rikkinäisen pois.
Vaan kuinkas kävikään. Siitä syntyi uudenlainen `joulukuusen`
tarina citykotiini Torikadulle - ja ihan vahingossa.

Siivoskelin vanhan työhuoneeni tavaroita ja tuo valkoinen 
tekokuusi oli kaksiosainen ja jotenkin oli mennyt poikki keskeltä.
Kotona on kirppikseltä aikoinaan löytynyt lanpunjalkana toiminut 
sovitustorso.
Isänpäivän aamuna katselimme tyttäreni kanssa miten kuusi
 voitaisiin pelastaa ja mitä kivaa...
 Ja siitä syntyi uusi joulukuusilady kaupunkikotiin. Thanx Isa.
Jouluksi toki mökille on tulossa aito, tuoksuva metsäkuusi.



Pyhien ihmisten päivä minulle, vaikka virallisesti pyhäinmiesten päivä.
Jokaiselle tänä vuonna poismenneelle sytytetty heistä 
muistuttava kynttilä - nyt omalle ikkuna-alttarille. Sekä
tietysti äidille ja isälle.
Halloween-bileet eivät jotenkin enää putoa. Koti ja oma mökki
merkitsee nyt muuta. Koti on nyt koti, jossa ei ole viihdytyspaikkoja eikä näyttämöä vieraille.

Työt tehty, paljon ajatuksia ja kokemuksia jaettu, tuettu vuosien varrella.
Kaveria ei jätetä- mentaliteetti elää.



Tämä juttu on ajankohtainen muutaman viikon kuluttua.


Eräpirkot vm 2018
Talkooperinne elää vahvasti Villa Rievelissä. Paljon saimme aikaan.
Laituri nostettu, polttopuut tilattu ja ladottu seinustalle, 
rakennukset valmiina ottamaan talvi vastaan.. älä tule huono talvi, tule hyvä talvi...

Perunatalkoot vietetty perinteisin menoin. Talkooruokaa ja -juomaa.
Ystävät auttavat - vaikka vaelluskenkien nauhojen solmimisessa.
Kiitollisena!



tiistai 4. syyskuuta 2018

Rapuja, laulua, naurua ja elämää Cafe Rievelissä



Venuksen ravut -
 Rievelin ravut saivat rauhassa
möyriä mudassa. Pöytään sukelsi jälleen marketin altaan ravut.

Tämän vuoden teemana kulki "Thanksgiving-party"
siskoille, auttajille ja naapureille.

" Elämä on kuten kertomus. Sen pituus ei ratkaise - vaan sen hyvyys" jokin tällanen J.K Rowling on siteerannut samaa asiaa. 
Kiitollisena kaikesta avusta!



Ihan parasta on tämä hetki, kun kaikki on valmista.
Valot on sytytetty, kaikki on valmista. Juhlavaaatteet päälle.




Venus odottaa rapuineen. Tällaisia hetkiä ei saa millään maallisella mammonalla. Jos aineelliset asiat olisivat elämämme tarkoitus,
me voisimme ottaa ne mukaamme, kun lähdemme täältä.
Naapurin mökki tien toisella puolella olisi kadonnut, koska hän otti sen mukaan. 
Siskojen ja ystävien kodit ovat lähelläni - eivät he ole kadonneet.


First course a´la Villa Rieveli 

1. Lasin pohjalle saaristolaisleivän murusia.
2. Ranskankermaa maustettuna pippurilla ja suolalla
3. Kylmäsavulohipalasia ja tilliä
4. Vaaleaa leipää (pehmeänä tai paahdettuna)
5. Ranskankermaa pippuri/suola/tilli/chili-jauheella)
6. Koristeeksi kylmäsavulohirulla, kokonaisia katkarapuja,
tilliä ja sitruunaa. 
7. Kruunuksi rapu-lippu. 



Ilta pimenee, ensimmäisen pyrstön laulu.
Mahat täynnä rapuja. Hymy on herkässä.









Muistutus mikä on seuraava juhla. 



Vielä on hetki lämmintä kesää Rievelillä.






sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Ihana kesäpäivä Villa Rievelissä

Mistä on äiti ja tytär tehty.... sitruunamelissasta, päivänkakkaroista, 
oreganosta, mustikoista, hyvistä syvällisistä keskusteluista helteisenä
heinäkuun iltana. On tullut aika löysätä köyttä tyttäreen äitinä, kun tämä esikoinen muuttaa uudelle paikkakunnalle jatko-opiskelujen myötä.
Pieni haikeus viivähtää hetken ympärillämme - tai ainakin minulla.
Vähän on jalat raappiutuneet matkan varrella.

Hetken lainaa - Tossu koira tuli kylään.



Vanhat hyvät vahtipaikat olivat muistissa. Kunnon hiirikoiran 
vietti heräsi välittömästi. Omat polut, omat reviirit ja omat tavat.
Tällaisia me olemme niin ihmiset kuin eläimet.



Ystävät löytävät aina toisensa. Illan hämärtyessä naapurimökkiläiset 
pikkuhiljaa purjehtivat Villa Rievelin laituriin. 
Jalkakylvyt jatkuvat tuorein yrtein. Täydenkuun ilta, kuunpimennys.
Sitä odotellessa vaihdoimme kuulumiset, juttu lensi, naurunremakka
keikui selälle. Kuuta ei näkynyt ja lähdimme veneillen Enovedelle.


Kuunpimennys 2018 lopuillaan.


Poikkeuksellinen kesä? Onko näin..kaikkihan oikeastaan
menee kuin edellisvuosina.

1. Helle kiusaa  
2. Tuulettimet loppuvat kaupoista
3. Vanhukset kuivuvat ja kärsivät hoitolaitoksissa
4. Koirat kärsivät kuumissa autoissa
5. Yöllä nukutaan huonosti
6. Viilennysohjeita jaetaan mediassa
7. Avioeroja haetaan lomien jälkeen
8. Koululaisten lomat ongelmana vanhemmilla
9. Rahat loppu loman jälkeen
10. Sinilevää runsaasti vesissä
11. Mustikkaa tulee/ei tule
12. Hyttysiä on liikaa tai liian vähän

... oikeastaan tulee turvallinen olo, näinhän se on mennyt
edellisvuosinakin.





Oma First Ladyni muutti viherhuoneeseen viime jouluna.
Hyvin on daami työnsä hoitanut.


Oma paratiisi.



Kisaperuna on kasvanut vartta. Nyt on todeksi todettu, 
milloin kannattaa peruna istuttaa. Edellisvuosina varsi on ollut
lyhyt, mutta perunat isoja. Saas nähdä saanko nyt paljon
pieniä pottuja. Lepyttelin perunaa maalaamalla kehyslaudat
uudella maalilla. 




Vähän muuallakin kuin Rievelillä. Fiiliksiä mereltä.


Kesä ei ole mitään ilman vanhaa perinteistä mansikkakakkua - 
synttäreiden kunniaksi.

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Juhannuksen odotusta 2018 - muutosten kevät



Hyvää Juhannuksen odotusta 2018 kaverit




Kaupunkisalko tänä vuonna.
Keskikesänjuhlana olemme tehneet Rievelin rannalle
oman salon. Nyt tein kaupunkiin oman version.
Tänä vuonna kauan haaveiltu Helsinki-juhannus!

Nyt täytyy tunnustaa, että postaukset ovat jääneet vähän
hunningolle. Tämä kevät on ollut huima ja elämä on 
kaatanut elämääni roppakaupalla uusia asioita. 
Jopa sellaiseen tahtiin, 
että nämä vanhat tavat kuten blogin päivitys on unohtunut.
Nyt tapahtuu niin paljon elämässäni, hyvä että 
perässä pysyn. Uusi työ, murujeni yo-juhlat,
uudet tuttavuudet, uudet harrastukset ja ennenkaikkea uudet ajatukset. 
Nyt ei vanha ja virttynyt käy. Uudet tuulet puhaltaa.

Ennen sitä on täytynyt heittää säkkikaupalla vanhaa ulos.
Kuulostaa kliseiseltä, mutta näin se vaan menee.
Uudistuminen tekee hyvää. Nyt korva on herkistynyt huomaamaan,
mikä on päälleliimattua ja mikä on aitoa. Joskus tekisi mieli jopa ottaa vanhoissa 
kaavoissaan vellovia ihmisiä korvista kiinni ja ravistella elämään.


Villa Rievelissä kesä on alkanut. Talviturkki on heitetty.


Luonnossa on piilotettuna kaikkea kivoja juttuja.
Leikittelin tyynellä ilmalla kameralla. 
Kuka liene tämäkin tyyppi.



Otoksia Tikkakoskelta sotilas- ja siviilikoneiden lentonäytöksestä 2018.
Upea päivä, hellettä ja jytinää.
Tapahtuma, jossa kaljateltat eivät ohjanneet katsojia.
Positiivinen asia, seurueemme kanssa emme nähneet yhtään 
liiaksi maistissa ollutta ihmistä.



Tästä näkymästä tuli mieleen jotain nostalgista....
Jotain muuta kuin jo kyllästymiseen asti näytillä oleviin selfiekuviin tai 
"katso mitä ruokaa olen tänään tehnyt".









keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Sahtiseimi 2017, eggnogg ja joulunviettoa Villa Rievelissä




 Perinteinen sahtiseimi tarkoittaa siis sitä, että siskon mieheni Exo tuo
käyttämäänsä hämäläistä sahtia aatonaattona kasvihuoneeseemme..
Siitä alkaa Villa Rievelin joulunaika. Sahti ei ole
nro 1, vaan yhteinen aika naapurimökkiläisten kanssa -
jotka ovat siis siskot miehineen ja tietysti omat lapset.
Tänä vuonna mukaaan sain perheystävät Solen, Ronyn sekä
 kummipoika Rasmuksen sekä tietysti lapseni.
Ensimmäinen jouluaatto, kun en ottanut kuumia järjestelyissä.
Ei mitään teatraalista sukujoulua - eiei..
Sopuisa ja riidaton Joulu. 

Tapa on, että joka joulu on jotain uutta.
Nyt se oli mun perinteinen eggnogg muskottipähkinällä  
ja uudet, mutta vanhat rakkaat ihmiset. 
Niin ja tietysti jälkiruokana valkohomejuustoa ja lakritsia.

Vuoden 2017 eggnogit testasimme poikani 
kanssa edellisiltana. No hyväksi totesimme.
Hän hoiti kinkun paiston
normaalisti poiketen vuorokautta ennen, mikä oli hyvä juttu.

Yllätimme "mökkitontut" liian aikaisella saapumisellamme ;-)

Riisipuuro aamulla. 
Tärkeitä asioita: Lumiukko-animaatio telkusta, joulurauhan julistus,
kynttilät vanhempieni ja rakkaiden haudoille,
joululauluja Pertunmaan kirkossa. Siitä oli
meidän jouluaatto tehty. 
Nämä nuoret komistukset olivat omasta tahdostaan mukana. 

Jouludinneri 2017. Kalapainotteinen, joista graavilohen oli tehnyt
Rony.

" Jollei kuusessa ole neulasia, voiko pukki tulla ollenkaan.."
Kuusi oli ollut kuistilla jo tovin. Mielestäni
tilanteen voi parantaa paljolla koristeita ja valoja.
Nuoriso teki parhaansa. Kukaan ei ollut innokas
lähtemään lumiseen metsään etsimään uutta kuusta. Hyvä siitä tuli.

Ei joulu ilman pukkia.
Meidän pukki innostuu konjakilla - hauska pukki
olikin.


Jouluyö, juhlalyö.
Ihania keskusteluja nuorten aikuisten kanssa. Kiitos!

Onnea tulevalle vuodelle 2018.