Olisiko tämä nyt sitä kuuluisaa hävikkiduunia?
Eläessäni kahden huushollin välillä, ajattelin siivota
kaiken ylimääräisen ja rikkinäisen pois.
Vaan kuinkas kävikään. Siitä syntyi uudenlainen `joulukuusen`
tarina citykotiini Torikadulle - ja ihan vahingossa.
Siivoskelin vanhan työhuoneeni tavaroita ja tuo valkoinen
tekokuusi oli kaksiosainen ja jotenkin oli mennyt poikki keskeltä.
Kotona on kirppikseltä aikoinaan löytynyt lanpunjalkana toiminut
sovitustorso.
Isänpäivän aamuna katselimme tyttäreni kanssa miten kuusi
voitaisiin pelastaa ja mitä kivaa...
Ja siitä syntyi uusi joulukuusilady kaupunkikotiin. Thanx Isa.
Jouluksi toki mökille on tulossa aito, tuoksuva metsäkuusi.
Pyhien ihmisten päivä minulle, vaikka virallisesti pyhäinmiesten päivä.
Jokaiselle tänä vuonna poismenneelle sytytetty heistä
muistuttava kynttilä - nyt omalle ikkuna-alttarille. Sekä
tietysti äidille ja isälle.
Halloween-bileet eivät jotenkin enää putoa. Koti ja oma mökki
merkitsee nyt muuta. Koti on nyt koti, jossa ei ole viihdytyspaikkoja eikä näyttämöä vieraille.
Työt tehty, paljon ajatuksia ja kokemuksia jaettu, tuettu vuosien varrella.
Kaveria ei jätetä- mentaliteetti elää.
Tämä juttu on ajankohtainen muutaman viikon kuluttua.
Eräpirkot vm 2018
Talkooperinne elää vahvasti Villa Rievelissä. Paljon saimme aikaan.
Laituri nostettu, polttopuut tilattu ja ladottu seinustalle,
rakennukset valmiina ottamaan talvi vastaan.. älä tule huono talvi, tule hyvä talvi...
Perunatalkoot vietetty perinteisin menoin. Talkooruokaa ja -juomaa.
Ystävät auttavat - vaikka vaelluskenkien nauhojen solmimisessa.
Kiitollisena!
