torstai 14. heinäkuuta 2016

Hittoon super- ja laatuaika - its over !

Voisiko jo nyt lopettaa jargonin superlaatuajasta milloin
mistäkin ylisanoista? 
Miksi emme suostu ymmärtämään, että nuo super 
ylisanat menettivät jo aikapäiviä sitten merkityksensä.
Ei ole laatuaikaa - on vain elämää ja ajan jatkumoa.
Ylisanat paljastavat vain heikkouden, mitä yritetään vahvistaa.
Silloin kun tunnistaa tehneensä juuri sen, mitä on pitänyt tehdä,
silloin on omassa omakuvassasi.
Siitä alla omakohtainen kokemus kahden lapsen, mikä on parasta, mitä 
äitinä  (huom. ei mutsina)koen. 


Paras palkkio äidille on, että 18v nukahtaa kainaloon pitkien, vahvasti elämää koskevien  keskustelujen jälkeen ja pitää tiukasti kädestäni kiinni, sormet sormien lomassa - lapsenrakkautta vannoen - koko yön. 
Tämä on parasta, mitä olen koskaan äitinä ja naisena olen kokenut!

Jos tämän tunteen saattaa sanoiksi, your winner!
Tässä ei pääse samalle tasolle kalliiden matkojen tai suurten rahajuttujen kanssa.
Näitä parempia - niitä ei ole, koska tämä on subjektiivisia tunteita molemmin puolin koskettava juttu.
Tämä on se halutuin ja kuuluisin leffatunne. Näistä tulee evergreenejä. Tästä olen niin ylpeä sinusta tyttäreni Isa.

Elämäni on muuttunut viime kuukausina ja tulen avaamaan ajatuksistani ripauksittain enemmän kuin aiemmin. Omakuvat, selfie-kulttuurit ja töröhuuliotokset ja viekoittelevat ilmekuvat jätän 20-kymppisille verkkokirjoittajille. Niihin minulla ei ole tarvetta.
Lupaan olla laittamatta kuvia itsestäni ja superlaatuajasta lasteni kanssa, koska se on koko ajan sitä normielämää.

Vähän living-juttuja. Saunapuut voi laittaa esille
eritavalla. Yrittäjäverta. Aina jotakin ideoita.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti