lauantai 24. joulukuuta 2016

Hyvää Joulua 2016, sahtiseimi Villa Rievelissä


Villa Rievelin Joulu 2016.
Meillä kasvihuone ei nuku talvellakaan, vaan taipuu
joulun traditioihin jo neljättä vuotta.
Kehitin aikoinani tämän jutun uudistaakseni ja yhdistääkseni
naapurimökkiläisiä (sisaruksia) joulun kunnioitukseen. Lapset olivat 
nuoria ja jotakin ohjelmaa piti keksiä aatonaaton ohjelmaan.
Seimi oli huulilla ympäri maailmaa. Meillä hämäläinen sahti.
Helppo nakki yhdistää ja nimeksi tuli sahtiseimi.


Ensimmäisen idea syntyi kuin sattumalta. Siskon mies Exo  järkkäsi
jouluaatoksi viisi litraa hämäläistä sahtia. Järveltä puhalsi hyytävä
tuuli kun vedin joululauluvisan.
Ei auttanut kuin mennä suojaan kasvihuoneeseen, jonka olin "vähän" tuunannut. Elettiin aikaa neljä vuotta sitten. Ilta vierähti siivillä. Polvet toisiaan vasten
vitsailtiin pöhköillekin vitseille, myöhemmin tuli musiikki mukaan.


Suojainen paikka siis löytyi kasvihuoneesta ja kuusi henkeä 
ahtautui muutaman neliön huoneeseen.
Tästä lähti meidän tarina - sahtiseimi.
Viimevuotiset Jarkko Ahola korvattiin heittämällä
taitavammalla Saara Aallolla.


Luonteelleni ei sovi jäädä tapojen orjaksi, vaan joka vuosi 
jokin uusi juttu täytyy löytyä jotta innostus säilyy.
Jouluseimi muuntuu pääsiäisenä pääsiäisvaelluksen kohteeksi -
kyse siis kohtauspaikka rannoilla.


Maria, joka kuuluu todelliseen joulutarinaan, löytyy moninkerroin 
omasta seimestä. Tämä Maria on Portugalista, Fatiman kylästä. 
Olisiko näitä Marioita kuusi erisieluista kappaletta, jokaisella on omat erityispiirteensä. Jos tässä ryhdyn kertomaan, ette jaksa lukea postausta loppuun asti.
Olen kerännyt erilaisia Maria-versioita matkan varrelta, matkoilta, kavereilta ja DIY-versioita - huumorimielellä. 

Leikittelen joskus ajatuksella, että jos joku katsoisi ylhäältä 
pimeällä mökkimiljöötäni... Näky on että keskellä ei mitään, pimeyden keskellä hohtaa 
lasihuone. Jos menee lähelle, kuuluu iloista naurua ja puheensorinaa, tarinoita,
vitsintakojia, joululaulukaraokea.


Sisäänpääsymaksuna on tuoda mukana jokin juttu jotenkin sinne päin 
sopiva juttu. Tiernapojat tulivat viime vuonna, mutta yksi lähti omille 
teilleen. Täytynee tehdä ensi vuodeksi oma versio neljännestä.
Koiraihmisenä tein koirien seimiasetelman...



Paras juttu oli tänä jouluna, kun lasteni kanssa
heitimme kaiken ilon puolelle.
Teemme nyt omat mieleisemme ja meille rakkaat traditiot.
Vaikka tavat koetaan usein negatiivisina,
ne toimivat todella hyvin silloin kun halutaan 
haudata ja poistaa jotain vanhoja huonoja käytänteitä.
Vanhoja sellaisia emme halua pitä yllä,
joten aloitimme puhtaalta pöydältä.

Extempore haimme metsästä joulukuusen kaikkine kommelluksineen
- hauskaa oli. Olisittepa kuulleet ja nähneet
kuusenhakuretkemme. 


Uusi traditio syntyi hetkessä ja tässä muutama kuva.
Eikä tässä kaikki:
Naurunremakoiden jälkeen tapahtui jotain täysin 
ennenkokematonta. Aivan uusin koristein koristelluin kuusi teki meille temput mitä ei ole koskaan käynyt. Kuusi kaatui koristeineen ja niin, lahjat olivat sen alla. Kaikki vedet valuivat lattialle...lahjat vaarassa.


No mutta vähän kummitusjuttuja.. Joskus järkkärillä saa 
mielenkiintoisia kuvia. 


Pukin on pakko käydä, tänäkin vuonna, hauska pukki.
Sahtiseimen rakentaminen, siskon luona aamupuurolla ja mantelin
saamisen jännitys. Tänä vuonna olin onnekas, manteli päätyi minun lautaselle.
Viemme myös jouluksi kaloille kynttilän rannalle ja laulamme maaonniinkauniin.
Joulusaunasta lähdemme liukkaasti haudoille viemään kynttilöitä 
ja laulamaan kirkkoon joululauluja. 
Joulupäivä onkin sitten yöpaitapäivä.


Ihme on tapahtunut. Oregano kasvaa kuin kesällä konsanaan.


Tunnelmia...

Eggnogit on ihan parasta. Ohje löytyy täältä 


Vinkki kinkunkaveriksi. Pistäppä kaiverrellen.
Kaunista joulua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti